Luin eilen Guy Kawasakin twiittamaan jutun, jossa kerrottiin työelämään yhä kasvasta trendistä, freelancer-työstä. Yhä on useampi ammattilainen myy nykyään osaamistaan rahaa vastaan eri yrityksille silloin kun ne sitä tarvitsevat. Perinteinen yhdeksästä viiteen työ, ja uran rakentaminen saman yrityksen palveluksessa ovat katoavaa kansanperinnettä. Yhä useampi, mahdollisesti myös sinä, tulet tulevaisuudessa rakentamaan ansaintalogiikkasi, et kuukausipalkan, vaan palkkioiden varaan. Myymällä osaamistasi, sekä tekemällä niitä töitä jossa olet erittäin hyvä.
Toimimalla freenlancerina olet oman elämäsi toimitusjohtaja. Hallitset aikataulusi. Teet kiinnostavimmat projektit. Palvelet mukavimpia asiakkaita. Opiskelet ja opit uusia asioita. Kirität itseäsi joka päivä, jotta olisit huomenna vieläkin parempi. Kilpailu on kovaa, mutta niin on myös kilpailu oman alueittensa parhaista osaajista. Niille jotka ovat toimialansa top-yhdessä prosentissa, heille löytyy aina töitä. Heidän kanssaan parhaat firmat haluavat tehdä töitä. Heille maksetaan parhaat palkkiot.
Kawasakin siteeraamassa tutkimuksessa viisikymmentä prosenttia freelancereista kertoi, että he eivät enää voisi kuvitella työskentelevänsä perinteisessä yhdeksästä viiteen palkkatyössä, koskaan. Tämä kertoo melko paljon siitä elämänlaadun parantumisesta minkä he konkreettisesti olivat kokeneet, kun olivat siirtyneet työllistämään itsensä vapailla markkinoilla.
Kuukausipalkasta luopuminen voi olla pelottava päätös. Tosin kun olet sen päätöksen tehnyt, ja huomaat pärjääväsi omaa osaamistasi myymällä, voit olla varma, että selviät mistä tahansa mitä eteen tulee. Paluuta ei yleensä ole. Suosittelen.
“Niille jotka ovat toimialansa top-yhdessä prosentissa, heille löytyy aina töitä.” Jos ne 99% on pääosan ajasta sossun luukulla tämän dystopian toteutuessa, veikkaanpa, ettei lystiä ole 1%-jengilläkään.