“Sparrausmetodiikkani on se, että tehdään asioita”

Olen viime viikkoina käynyt useita hyviä ja positiivissävytteisiä keskusteluita potentiaalisten asiakkaiden kanssa johtoryhmien sparraamisesta. Usein jossain vaiheessa keskusteluita esille nousee kysymys, ”mikä on metodiikkasi sparraamisessa?”. Hyvä niin, pitäähän asiakkaan tietää mitä on ostamassa, ja miten yhteistyö etenee.

Olen pohtinut sitä, mistä tämä kysymys kumpuaa? Väittäisin, että liikkeenjohdon konsultit ovat itse onnistuneet opettamaan asiakkaan siihen, että heiltä saa jos jonkinlaista systematiikka, mallia ja metodiikka, joiden kautta ja avulla asioita voidaan väyrystellä. Eikä siinäkään mitään. Ongelma piilee kuitenkin siinä, että analysoimalla, suunnitelmia tekemällä, ja niitä hiomalla, ei päästä millään tasolla konkretiaan. Tästä syystä uskon itse hyvin vahvasti siihen, että paras tapa sparrata asiakkaita ja kehittää asioita, konkreettisella tasolla on se, että asioita ryhdytään tekemään. Otetaan siis härkää sarvista, tai palleista, ihan miten vaan.

Muutos ei tapahdu sillä, että todetaan ”jotain pitäisi tehdä, tuokin asia pitäisi laittaa kuntoon”. Itse asiassa, parasta olisi, jos kaiken maailman kehitysryhmät kiellettäisiin kokonaan. Vastakohtana suunnitelmien öhräämiselle suosittelen ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja käärimään hihat. Myyntiä esimerksi ei johdeta sillä, että todetaan ”meidän pitäisi saada porukkamma proaktiivisemmaksi”. Ei todellakaan, se muuttuu niin, että otetaan ihmisiä kädestä kiinni, vedetään jokeen ja uidaan yhdessä toiselle puolelle.

Lopuksi maailman paras strategia juuri sinulle: ryhdy toimeen!