Olin eilen koko päivän valmentamassa erään teollisuusyrityksen johtoa. Tarkemmin, kyseessä oli ensimmäinen sessio kirkastetun brändistrategian jalkauttamisessa. Paikalla oli henkilöitä niin myynnistä, suunnittelusta, tuotannosta, asennuksesta kuin jälkimarkkinoinnista. Mukana oli myös konsernin johtoa auttamassa ja varmistamassa, että jalkautus saadaa heti alusta oikeille urilleen.
Itse pidän hyvin tärkeänä sitä, että brändistrategia jalkautuu yrityksen kaikkeen toimintaan, niin tekemisen kuin kommunikaation tasolla. Brändi ei ole ainoastaan markkinoinnin asia vaan koko yrityksen asia, duunarista toimitusjohtajaan asti. Siksi meidän tekemämme brändistrategiat ovat hyvin konkreettisia ja pragmaattisia. Myös brändistrategian jalkautus on vähintään yhtä tärkeä osa työtä kuin strateginen suunnittelu. Ilman että brändistrategia työ näkyy ja tuntuu arjessa, niin sisäisesti kuin ulkoisesti, ei siitä tule totta ja yrityksen toimintaa ohjaavaa asiaa.
Koska paikalla oli henkilöitä useista eri toiminnoista, oli luonnollista, että tiettyä siiloutumista oli jo heti alkuun havaittavissa. Tulipa jopa ilmi se, että yrityksen toimintaa ei koskaan oltu tällaisessa porukassa aikaisemmin pohdittu. Tähän tietoon peilaten on luonnollista, että pää ei välillä tiedä mitä peppu tekee, näin kuvainnollisesti sanottuna. Lähtökohdat asioiden kehittämiselle olivat siis otolliset.
Koska brändistrategian tulee näkya ja tuntua kaikessa toiminnassa, pyrin hyvin nopeasti viemään tällaisen valmennuksen käytännön haasteiden tasolle. Mitä meidän tulee muuttaa? Mitä meidän tulee parantaa? Mitä uutta meidän tulee kehittää? Tämä ihan siksi, että saamme listattua konkreettisia toimenpiteitä aikataulun ja vastuunhenkilön tasolle. Sillä ilman että asiat on saatu sovittua paperille, aikataulutettua ja vastuutettua ei mikään muutos tule tapahtumaan. Ainakaan positiiviseen suuntaan.
Toimenpiteitä listatessa ja haasteita pohtiessa on hyvin helppo päästä tilanteeseen jossa keskustelu on tasoa ”kyllähän me myynnissä tehtäisiin näin mutta kun tuo tuotanto ei tee sitä ja tätä.” Kivien heittely alkaa. Näissä tilanteissa niin konsultilla kuin osallistuvan yrityksen johdolla on tärkeä rooli keskustelun ohjaamisessa siihen, että muutosta on aina hyvä alkaa pohtimaan omasta itsestä ja oman tontin näkokulmasta. ”MItä minä voin tehdä jotta tämä tulee kuntoon”. Tämän jälkeen onkin helpompi miettiä miten kaveri vielä saadaan asiassa avustamaan.
Kehitys alkaa yleensä siitä että katsoo peiliin. Hän joka synnitön on, heittkäköön ensimmäisen kiven.
Leave a Reply