Sanotaan, että sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua. Ohje on näköjään otettu kirjaimellisesti käyttöön, kun törmää juuri nyt joka paikassa rehottavaan kunnallisvaali-kampanjointiin. Eikä siinä mitään, jos haluaa vaikutuksen tehdä ja äänestäjän äänen itselleen kahmia, tulee puhutella tavalla, joka herättää kiinnostuksen. Silti heikkohermoisempaa alkaa väkisinkin heikottamaan, kun edes pinnallisesti analysoi sitä sisältöä ja niitä lupauksia millä meihin yritytetään vaikuttaa.
Julkeasti voisi todeta, että on äänestäjän kuluttajansuoja melko heikoilla kantimilla juuri nyt. Se tulee väkisinkin mieleen, kun yksi lupaa kuun taivaalta ja toinen siihen tähdet kaupan päälle. Tuntuu siltä, että mitä tahansa voi sanoa ja mitä tahansa luvata, jotta äänen itselleen saa. Eikä ole huolta huomisesta. Ei tietenkään ole, koska mitään mitä sanoo ei tarvitse pitää, eikä mistään joudu enää vaalien jälkeen tilille.
Pohdin tässä vaan sitä, että mitä jos yritykset markkinoisivat samalla tavalla kun politikot juuri nyt. Siis katteettomilla lupauksilla, sitä kutsuttaisiin harhaanjohtavaksi markkinoinniksi, ja siitä joutuisi niin sanotusti tilille. Voisi käydä niin, että vouti olisi jossain vaiheessa ovella ja homma olisi siinä. Mutta politiikka ilmeisesti toimii toisiin. Se, jolla on hulluimmat lupaukset ilman painetta, että toimittaa mitään, tulee valituksi.
Leave a Reply