En varmaan ole ainoa, joka on huomannut taloudellisesti epävarmoihin aikoihin liittyvän lieveilmiön: päättämättömyyden. Se sikiää niin isommissa kuin pienemmissä organisaatioissa, aiheuttaen epävarmuutta ja tuhoa. Lamaannuttaen pahimmillaan koko toiminnan, vähintään eiliselle tasolle. Estäen yritystä nousemasta uuteen kukoistukseen ja karistamaan eilisen pölyt hartioiltaan.
Yrittäjänä maailmankuvani ja tapani toimia on korostetun yksinkertainen ja selkeä. Jos en tee päätöksiä, ja sen seurauksena toimenpiteitä jotka jatkuvasti parantavat kilpailuetuamme resonoiden asiakkaissa tavalla, joka saa heidät haluamaan yhteistyötä kanssani, voin samantien mennä kotiin kertomaan, että ensi viikolla pöydässä ei ole ruokaa. Tämä erittäin selkeä syy-seuraus suhde pitää minut ns hyvin hereillä. Siksi minun on vaikea käsittää, että monissa yrityksissä pieniäkin asioita vatvotaan johtoryhmätasolla kuukausikaupalla, päätyen lopulta ”päätöksen, että päätetään tämä asia lomien jälkeen”.
Toki ymmärrän, että monissa paikoissa asiat pitää keskustella läpi ja jokaisen mielipide pitää ottaa huomioon. Mutta kuitenkin, se että hyvin palkatut ihmiset käyttävät kallisarvoista aikaansa sivusta katsottuna hyvinkin triviaaleihin asioihin, on mielestäni järjetäntä resurssien haaskausta. Usein kuin asioita vielä vaan vatvotaan ilman, että päätöksiä saadaan aikaan.
MIelestäni nyt on hyvä aika päästää irti päättämättömyyden ajasta.
Leave a Reply