Ennen kaikki oli paremmin. Jokaisesta kylästä ja notkelmasta löytyi oma sekatavarakauppansa. Sellainen, jota kauppias pyöritti niin rakkaudesta lajiin, kuin asiakkaiden palvelemiseksi. Jos oli jotain mitä kaupasta ei saanut, sitä et tarvinnut. Koska markkinointia ei tehty kuten nyt, et tiennyt paremmasta, etkä turhia pohtinut kenelle rahasi kantaisit.
Joitakin vuosia (aika monta) sitten todettiin, että asiakas altistuu päivässä tuhansille kaupallisille viesteille. Totuus taitaa tänään olla se, että niitä viestejä tulvii joka tuutista ja kanavasta sellaisia määriä, että tilastotieteilijät eivät perässä pysy. Lopputuloksena äärimäisen tietoinen asiakas, joka vaatii hurmaantuakseen terävän viestin sopivan kiinnostavassa paketissa tarjoiltuna. Sekatavarakaupan kaikkea kaikille, ja lopulta ei kenellekkään mitään – myyntitarina ei enää pure kuten ennen.
Asiakas pohtii yksinkertaistettuna kolmea asiaa: miksi kiinnostuisin teidän yrityksestänne, mitä teiltä voi ja kannattaa ostaa, sekä miksi ostaisin juuri teiltä. Kirkas myyntitarina vastaa juuri näihin asioihin. Asiakkaan kannalta kiinnostavalla ja relevantilla tavalla, samalla markkinasta erottuen. Sekatavarakauppakin voi olla asiakkaan silmin erikoisliike, kunhan varmistat, että viesti erottuu yleisestä kakofoniasta. On nimittäin niin, että kaikkea kaikille, on ei mitään kenellekkään.
Leave a Reply