Elämässä täytyy välillä tehdä asioita, jotka etukäteen aiheuttavat lievää pakokauhua. Itse olen pidemmän aikaa tutkinut erilaisia henkilökohtaisen ja ammatillisen kehittämisen mahdollisuuksia. Kun viime vuonna osallistuin Nordic Business Forumin ja siellä Brian Tracy nimisen herran johtamistavalmennukseen, tuli sellainen olo, että herraa olisi mukava kuunnella lisää, ja ammentaa siitä massiivisesta osaamisesta mitä hän on vuosien aika itselleen kerryttänyt.
Kaverin verkkopalvelua tutkiessani eteen tuli valmennus nimeltään Brian Tracy Speaking Academy. Valmennuksessa keskitytään valmentavaan johtamiseen sekä esiintymistaitoihin noin yleensä. Jotain sellaista mitä ainakin itse haluan oppia joka päivä lisää. Sellaista jota voin hydyntää omassa ammattisaani kun jaan omaa osaamistani muille.
Näin äkkiseltään on helppo ajatella, että kun teen valmentamista ja puhumista ammatikseni, valmennukseen osallistuminen ei aiheuttaisi sen suurempaa kutinaa mahanpohjassa. Asiassa on kuitenkin iso mutta. Se on se, että valmennus on luonnollisesti englanniksi. Eikä siinä mitään. Ymmärrän ja puhun englantia suhteellisen sujuvasti. Haaste ja uusi tilanne eteen tulee siinä, että kuten valmennuksen nimi jo kertoo, valmennuksessa myös esiinnytään itse paljon. Olen vetänyt vuosien aikana muutamia valmennuksia englanniksi. Hyvin valmistautumalla niistäkin on selviydytty. Pakko on kuitenkin myöntää, että tilanteessa eläminen muulla kun omalla äidinkielellä on haastava tilanne. On suhteellisen helppoa presentoida asioita esimerkiksi voimapistettä hyväksi käyttäen. Vaikeusaste kasvaa huikeasti kun siirrytään valmentamisen puolelle. Tilanteeseen, jossa et enää voi tukeutua välineeseen niin voimakkaasti, vaan joudut ja saat laittaa persoonasi peliin.
Odotan elokuun valmennukselta ja Brian Tracyn kohtaamiselta paljon. Ihan itseni kannalta, ja myös teidän kaikkien muiden. Uskon, että se mitä tulen oppimaan on jotain sellaista, mitä voin jakaa myös kaikille jotka ovat kanssani tekemisissä. Hyppään, ja luotan siihen, että varjo kantaa.
Olen lukenut jokaisen blogisi useampaan kertaan ja halusin vain kiittää sinua, sillä ne ovat hyvin innostavia. Upeaa, että tunnustat julkisesti tuntevasi pakokauhua vaikkakin lievää sellaista:). Se antaa ainakin minulle rohkeutta mennä eteenpäin. Ja erittäin hyvä oli se kun kirjoitit energiatasosta ja siitä, että “Mitä jos päättäisit, että tästä lähtien sinun tapaamisesi on asiakkaan päivän paras hetki.” Itse päätin pyrkiä tähän kohdatessani kenet tahansa ja aivan erityisesti oman perheeni jäsenen. Kiitos,kiitos,kiitos!
Kiitos todella innostavasta palautteesta:-)