Tämän hetken yksi kuumista aiheista on henkilöbrändäys. Ei niin, etteikö aihe olisi ollut tärkeä jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Mutta jostain syystä ainakin yritysjohtajien, konsulttien, somegurujen ja brändiosaajien huulilla, tämä termi on tällä hetkellä yksi isoista puheenaiheista.
Itsellä on hyvin pragmaattinen lähestyminen henkilöbrändäykseen: sitä kannattaa tehdä mikä toimii ja tuo parhaan tuloksen. Omana esimerkkinä blogin kirjoittaminen. Kun aloitin säännöllisen blogaamisen reilu viisi vuotta sitten, oli blogi yksi osio yritykseni Reeperbahnin verkkopalvelua. Homma toimi ihan mukavasti, ja lukijoitakin oli yksittäisillä jutuilla viidestä sadasta tuhanteen.
Viitisen vuotta sitten rakensin myös oman saitin oman nimeni alle. Jatkoin blogin lähes päivittäistä kirjoittamista ja kas kummaa, kun blogi oli oman nimeni alla, on yksittäisellä jutulla ollut parhaimmillaan kymmeniätuhansia lukijoita. Mikään muu ei siis muuttunut kuin käytännössä jakelukanava yrityksen verkkopalvelusta henkilökohtaiseen sellaiseen.
Esimerkki kertoo mielestäni hyvällä tavalla sen, että henkilökohtaisesti jaettu informaatio koetaan kiinnostavammaksi, ja samalla tavalla myös henkilöbrändi, kiinnostavammaksi kuin yrityksen vastaava.
Itse uskon isosti henkilöbrändäyksen voimaan. Ihmiset ovat aina kiinnostavampia kuin yritykset. Niin hyvässä kuin pahassa.
Leave a Reply