Kirkas strategia soljuu kuin sinfonia

Olen erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut olla mukana ja johtamassa monen menestyneen yrityksen strategiatyötä. Tänään koin tietynlaisen oivalluksen kun tajusin, että strategian ja tarinan kirkastastamista voi hyvin verrata muusikin säveltämiseen.

Kuten musiikissa, myös strategian luomisessa ja kiteyttämisessä pragmaattiseksi tekstiksi, on tärkeää pitää huoli rytmistä ja eri soittimien sopivasta tasapainosta. Erityisen tärkeää tämän asian huomioiminen on siinä vaiheessa työtä, kun oma luomuksesi alistetaan asiakkaan työryhmän kommentoinnille. Usein on olemassa riski, että hyvästä strategiasta hakataan ns kulmat pois. Ihan vaan siksi, että tehtävä työ saadaan muokattua muotoon jonka työryhmän jokainen jäsen on valmis allekirjoittamaan. Tämän toimintamallin haaste on usein kuitenkin se, että strategiasta katoaa juuri se terä, joka rakentaisi yritykselle epäreilua kilpailuetua.

Minimoidakseni riskin siitä, että konseuksen tarpeessa tehdään vääriä kompromissejä, olen vuosien aikana oppinut luottamaan voimakkaasti omaan intuitioon. Tietyissä paikoissa olen valmis antamaan liekaa. Jos kysymyksessä on esimerkiksi jokin termi jonka muuttamalla asiasisältö ja ajatus ei niinkään muutu, ei muutoksella tehdä vahinkoa suuremmalle asialle. Jos taas pelkuuruuden tai laiskuuden vuoksi halutaan jokin asia muuttaa, taistelen asian muuttamista vastaan kuin leijonaemo pentujaan suojellessaan. Minulle kun on tärkeintä, että asiakas saa itselleen juuri sen strategian joka hänen tulee saada. Eikä yhtään vähempää.

Kirkas strategia soljuu kuin sinfonia. Tavalla jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ja jossa jokaisella yksityiskohdalla on oma tärkeä merkityksensä kokonaisuuden synnyttämisessä.