”Hei perustaan tällainen firma, josta me jokainen saadaan iso sivu ja paljon valtaa sisältävä johtajapesti. Kyllähän me jokainen tiedetään, että se organisaatio on tärkein. Ei asiakkaalla niin väliä ole, senhän on kuitenkin pakko käyttää meidän palveluita, kun ei niitä muualta saa. Tärkeintä on pohtia ja päättää miten tää himmeli toimii, ja siinähän tärkeintä on se, miten paljon me voidaan itsellemme kähmiä. Ne reppanat vielä kuvittelee, että me ihan oikeasti halutaan tarjota niille hyviä palveluita kohtuullisilla hinnoilla. Rahoitushan saadaan mukavasti kuntoon, kun määrätään hallintoalamaisielle, anteeksi asiakkaille, erillinen sote-vero. Sillä se hoituu. Mutta, pitäiskö meidän vielä miettiä miten tää toimii asiakkaan kannalta? Hah hah haa…”.
Jos yritystä johdettaisiiin kuten sote-päätöstä, liikkeelle lähdettäisiin muutamasta tärkeästä asiasta. Ei asiakkaalle tärkeistä, vaan heille tärkeästä, jotka itselleen valtaa ja etuja haluavat. Alkuun piirrettäisiin organisaatiokaavio. Siinä tärkeintä ei ole, se miten hyödyttää asiakasta, vaan miten se palvelee kussakin laatikossa olevan valta-asetelmaa. Sen jälkeen mietittäisiin mitä tuotetaan, ei siksi että asiakas saisi parasta, vaan siksi, että pitäähän siitä näennäisesti jotain tarjota. Kolmanneksi pitää saada rahoitus ratkaistua, tehdään se niin, että nostetaan hintoja, siis veroja. Ei siksi, että palvelut paranisivat, vaan siksi, että pitäähän hallinto saada maksettua. Ja viimeiseksi on olennaista, että muut, kuten kilpailijat eivät tätä soppaa pääsee hämmentämään. Uskotellaan heille, ja asiakkaille, että jokainen voi vapaasti valita mistä ostaa. Vaikka kyllähän koko ajan tiedettiin, että ei se totta ole.
Siitä. Tekemistä vaille valmis.
Leave a Reply