Historia oli koulussa lempiaineeni, vaikka kyseinen instanssi ei muuten kovinkaan paljon maistunut. Erityisen kiinnostavaksi koin toisen maailmansodan tapahtumat. Ahmin edelleen kyseisestä ajanjaksosta kertovaa kirjallisuutta, ja seuraan esimerkiksi Discovery-kanavan erittäin hyvin tuotettuja dokumentteja ja dramatisointeja.
Toisen maailmansodan alussa, Saksa hyökkäsi erittäin nopealla ja härskillä, mutta samalla äärettömän tehokkaalla tavalla naapurivaltioiden kimppuun. Salainen ase tässä toiminnassa oli niin sanottu salamasota, jossa Saksan ilmavoimat, Luftwaffe, piti ilmaherruutta hallussaan niin kaluston määrän, kuin kaluston ylivoimaisen laadun ja tulivoiman kautta.
Asia tuli mieleen, kun tänään luin Linkedinissä keskustelua ja debattia somen sisällön määrään ja laatuun liittyen. Tutkimusten mukaan 95% sisällöstä on kiltisti sanottuna scheisseä (saks. paskaa), jonka määrää lisäämällä ei laatu sinällään parane. Vanhan totuuden mukaan sata kertaa näytetty huono mainos, on sata kertaa näytetty huono mainos. Se ei paremmaksi tule mediapanostuksia lisäämällä
Silti määrällä on merkityksensä. Määrä korreloi nimittäin suoraan myös kiinnostavuuden ja tunnettuuden kanssa. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että laadulla ei olisi merkitystä. Laatu on mielestäni asia, jonka pitää itsestäänselvästi olla kunnossa. Ja vielä mielellään 110% tasolla muuhun kohinaan verrattuna. Somen ilmaherruuden saakin haltuunsa tuottamalla huipputasoista sisältöä usein, samalla jakaen sitä osumatarkasti ympärilleen kohderyhmille relevanteissa kanavissa.
Leave a Reply