Olen itse sellainen, että jos en tarpeeksi haasta itseäni niin älyllisesti kuin fyysisesti, tylsistyn, laiskistun ja masennun. Jos tekemistä on itsestäni tai ulkoisista syistä johtuen liian vähän, on sen vähänkin tekeminen äärimmäinen voimanponnistus. Sopiva positiivinen stressi aiheuttaa minussa elossa olemisen tunteen.
Olen harrastanut liikuntaa koko elämäni, Viime vuosina erityisesti kuntosalilla treenaamista sekä crossfittiä. Päälle vielä niin sanottu hyötyliikunta rakkaan rottweiler-tyttömme Hildan kanssa. En siis millään muotoa ole ollut huonossa lihas- tai aeroobisessa kunnossa aikaisemminkaan. Silti päätin nostaa tasoani vuodenvaihteen aikaan. Enemmänkin sattumaa kuin mikään uudenvuoden lupaus.
Tällä hetkellä teen viisi kertaa viikossa päivän aluksi reippaan tunnin mäkikävelyn juoksumatolla. Lisäksi kaksi kovaa kuntosalitreeniä, niin ylä- kuin alakroppaa. Kerran pari crossifittia. Koiralenkit ja jooga siihen päälle. Olen nostanut niin treenikertoja kuin treenien tehoa. Tulosta alkaa syntymään. Kuukaudessa varsinkin aeroobinen kuntoni on parantunut huomattavasti. Samoin rasvaa on palanut melkein neljä kiloa. Tunnen ja näen muutoksen kropassani joka treenikerralla. Ja se motivoi nostamaan tasoa yhä lisää.
Leave a Reply